Search
You can find the results of your search below.
Matching pagenames:
Fulltext results:
- Suomi @fi:tiede:ympariston_tila_suomessa
- i [[start|tiivistelmä kirjasta Ympäristön tila Suomessa]], osa 4/4.</WRAP> ===== Haavoittuva maa ===== Suomen geoekologinen asema on merkittävä. Ilma on Suomessa puhtaampaa kuin useimmissa teollisuusmaissa. Suomen suhteellisesti suurii
- Eurooppa @fi:tiede:ympariston_tila_suomessa
- i [[start|tiivistelmä kirjasta Ympäristön tila Suomessa]], osa 2/4.</WRAP> ===== Muuttuva maanosa ===... joidenkin päästöjen osalta. Yhteiskunta- ja talousmekanismit, jotka lisäävät liikennettä, tuntuvat vaa... kimatkailuun ja "anti- ja seikkailuturismiin". Suomessa antiturismi voi vahingoittaa koskematonta luontoamme. Euroopassa lounaistuulet ovat vallitsevia ja ku
- Valtamerien suojelu @fi:tiede:maailman_tila_1994
- ====== Valtamerien suojelu ====== <WRAP info>Kirjoittamani [[start|tiivistelmä kirjasta Maailman tila 1994]], luku 3/10.</WRAP> Valtameret voivat suuren kokonsa takia vaikuttaa haavoitt... likalastus johtavat taloudellisiin ja biologisiin menetyksiin. Maailmanlaajuiset ilmastonmuutokset voivat aiheuttaa vielä suurempaa tuhoa. Valtamerikalastus on maailman tärkein eläinvalkuaislähde.
- Maailman metsien uusi hoito @fi:tiede:maailman_tila_1994
- n tila 1994]], luku 2/10.</WRAP> ====== Maailman metsien uusi hoito ====== Metsien yhteenlaskettu pinta-ala on pienentynyt. Vielä enemmän on vähentynyt luonnontilaisten metsien määrä. Metsäteollisuuskaupunkien rappio on monin paikoin alkanut. Metsien alkuasukaskylät ovat
- Lähialueet @fi:tiede:ympariston_tila_suomessa
- i [[start|tiivistelmä kirjasta Ympäristön tila Suomessa]], osa 3/4.</WRAP> ===== Neuvostoliiton perin... puhtaitakin alueita. Tilaa riittää pedoille, mm. merikotkille. Metsätalous on vanhakantaisuutensa vuoksi uhannut lajeja paljon vähemmän kuin Suomessa. Iso osa metsistä on koskematta. Sama vanhakan
- Ruoka ja väestö @fi:tiede:maailman_tila_1994
- an tila 1994]], luku 10/10.</WRAP> Tällä vuosikymmenellä maailmassa on koittamassa tilinteon aika. Ym... tuotanto kasvoi ennennäkemättömästi neljä vuosikymmentä mutta vauhti vähenee nyt rajusti. Nälkä ja ali... a viljatuotoksesta henkeä kohti tullee kehityksen merkki ja mittari. Se mittaa sekä ruoantuotannon että väestönsäätelyn menestyksiä. Ihmisen vaatimukset ovat lähestymässä
- Maailma @fi:tiede:ympariston_tila_suomessa
- i [[start|tiivistelmä kirjasta Ympäristön tila Suomessa]], osa 1/4.</WRAP> ===== Kaiken kasvu ===== ... n yksityiskohtia ja suuruutta. Nykyiset päästöt ilmenevät vasta vuosikymmenten kuluttua. Kansainvälisessä politiikassa ei ole onnistuttu edes jäädyttämää... kasvit eivät koskaan ehdi sopeutua muutokseen. Suomesta ei tule jalopuumaata automaattisesti. Havumets
- Maailmanpankin uudistaminen @fi:tiede:maailman_tila_1994
- et ymp.tuhoja kuin taistelleet niitä vastaan. Viime vuosina on alettu laajalti tunnustaa, että maailm... todella seuraa, ovat jäljessä kaunopuheisuudestamme. Pohjimmiltaan kest.kehitys on sellainen kehityks... an. Tätä suuntausta rahoittaa pääas. IMF mutta viime aikoina Maailmanpankki on sijoittanut varojaan tä... örin tai taloustieteilijän tutkinto. Päätöksentekomenettelystä on yleensä jäänyt puuttumaan niiden ihm
- Ympäristön terveysriskien arviointi @fi:tiede:maailman_tila_1994
- /WRAP> Kemikaalien tuottajat ovat kehittäneet kymmeniä tuhansia uusia yhdisteitä käyttöömme yrittäen poistaa kaiken epämukavuuden, kivun ja tyhjyyden elämästämme. Nämä uudet luomukset ovat hyötyjensä ohella aihe... ia ei koskaan täysin voida testatakaan: ympärillämme on suunnaton määrä erilaisia yhdisteitä. On tode
- Maapallon kantokyky @fi:tiede:maailman_tila_1994
- pallo muuttuu perusteellisesti. Samalla kun yritämme saada maapallon tuottamaan enemmän, vähennämme sen kykyä ylläpitää kaikkea elämää. Merkkejä ympäristön nääntymisestä on kaikkialla. - Viljeltävä maa menettää hedelmällisyyttään. - Ruohomaita laidunne
- Kylmän sodan varustusten purkaminen @fi:tiede:maailman_tila_1994
- päättymisestä lähtien hallitukset ovat upottaneet mereen, haudanneet maahan ja polttaneet ulkoilmassa ... tuhoamista turvallisesti, ei rahoitettu. Vasta viime aikoina tähän on alettu sijoittaa enemmän varoja.... nen siviilikäyttöön (konversio) on mahdollista kolmella eri päätavalla: - Sotilaallinen laitteisto ... i. Ainoastaan romuttaminen vaikuttaa rahallisesti melko lupaavalta. Aseidenhävitysjärjestelmää tulee
- Kaupunkien jätevedet ja niiden käsittely @fi:tiede:kaupunkiymparisto
- iympäristö-luentosarja]], luento 4/12.</WRAP> Suomessa jätevesien käsittelyllä on vanhat perinteet. 1... vasta tulossa) Helsingin jätevesien vaikutus Suomenlahteen kaikesta sen kuormituksesta: * P, BHK, ... * kaupunki laajeni, osa jätevesistä puhdistamatta mereen, 1960-luku pahinta aikaa * lopulta 10 puhdi... ttely on parantunut ja lasku ohjattu lahdista ulkomerelle. Keskitetty käsittely on todettu ympäristöys
- Kaupunkien jätteet @fi:tiede:kaupunkiymparisto
- ojätteelle. Nykyiset jäteautot kuljettavat n. kymmenen tonnia jätettä per auto. Puristimien pakkaussuhde on noin 0,4. Suomessa normaali jätteiden sijoitusmenettely on kaatopaikka ja peitto maalla. Nykyaikana kaatopaikan vedet... äte on ongelma kaatopaikoilla, koska se aiheuttaa metaanin syntymistä ja aineiden liukenemista suoltov
- Liikenteen aiheuttamat päästöt ja niiden terveyshaitat @fi:tiede:kaupunkiymparisto
- sta) ja haihtuva bensiini. Liikenteen osuudet Suomen ilmaan aiheutuvista päästöistä: * 50% typen ok... a Liikenne on suurin yksittäinen ilmanpilaaja Suomessa. Pakokaasuissa varsinaisia haitta-aineita on ... veyshaitat: * kasvihuoneilmiö * liikenne on merkittävä tekijä * ilmiön olemassaolosta ei nyk... oksidit -> vesi -> rikkihappo & -hapoke * Suomessa ilma on puhdasta ja laskeumat ovat pieniä verr
- Kaupunkiliikenne @fi:tiede:kaupunkiymparisto
- nittelu on sidoksissa yhdyskuntasuunnitteluun. Viime aikojan automarket-kehitys on ollut huonoa yhteis... ille ihmisille. Kaupunkimaista liikennettä on Suomessa vain pienessä määrässä kaupunkeja. Kuitenkin e... 7 pyöräily 19 bussi 5 raitiovaunu 4 juna 4 metro </code> Jos kevyttä liikennettä ei oteta luku... et. Yleinen trendi on ollut, että joukkoliikenne menettää matkustajia ja yksityisautoilu kasvaa. Tämä