Projekti: Mini-PC

Kirjoitettu 18.11.2017. Jälkikirjoitus kirjoitettu 1.8.2020.

Olin jo laajentanut televisioni käyttöaluetta äly-TV:ksi laittamalla siihen Chromecastin. Sitten sain idean, että miksi televisio ei voisi toimia täysipainoisena tietokoneenakin. Niinpä aloin selvittää, mitä mahdollisuuksia on olemassa tehdä televisiosta tietokone.

ASCII���Hisilicon K3

Markkinoilta marraskuussa 2017 löytyvät vaihtoehdot ovat lähinnä USB-tikkukokoon ahdettuja tietokoneita tai pieneen koteloon pakattuja tietokoneita.

En pitänyt tikkukokoista tietokonetta kovin monikäyttöisenä, koska siihen ei mahdu kunnon liitäntöjä. Haluan joka tapauksessa käyttää kunnollista näppäimistöä ja hiirtä. Ethernet-portti ei ole minulle välttämätön, mutta mielelläni sellaisen haluaisin. Olisi myös joustavaa, jos koneeseen voisi laittaa sisään 2,5“ levyn.

Pieneen koteloon pakattuja tietokoneita oli tarjolla muutamia vaihtoehtoja. Niistä mielenkiintoisin oli Asus VivoMini UN45, josta verkkokauppa.com myi minulle sopivaa mallia, Asus VivoMini UN45H, valmistajan tuotekoodi 90MS00R1-M01940. Siinä on passiivijäähdytys (kone on siis täysin äänetön) ja kotelossa on tilaa levyasemalle. Liitännöissä kiinnostavaa oli, että koneeseen saa tarvittaessa kaksi näyttöä kiinni, USB-paikkoja on runsaasti ja WiFi:n lisäksi koneessa on Ethernet-portti.

Koneen speksit:

  • Asus VivoMini UN45H
  • Intel Celeron N3000, passiivijäähdytetty
  • 1 x SO-DIMM DDR3L-1600, max. 4 Gt
  • 2,5” SATA III
  • 1 x M.2 PCIe x2
  • Intel HD Graphics
  • Gigabit Ethernet, 802.11n WiFi, Bluetooth 4.0
  • 4 x USB 3.0 , 1 x HDMI, 1 x VGA, RJ-45, kuuloke/mikrofoni
  • 13,06 cm x 13,06 cm x 5,13 cm

Käyttöjärjestelmä, muisti ja levy eivät tulleet mukana, ja se oli pelkästään hyvä asia. Käyttöjärjestelmäksi tiesin jo laittavani Lubuntun, eli miksi maksaa Windows 10 -lisenssistä. Yksi muistikampa ei paljon maksa ja SSD:n sain ilmaiseksi kannettavasta, jonka totesin tulleen käyttöikänsä päähän.

Kone saapui tyylikkässä laatikossa. Muisitin asentaminen oli helppoa. Tämä malli ottaa vain yhden muistikamman ja maksimi muistimäärä on 4 gigatavua. Laitoin koneeseen Kingstonin neljän gigan kamman, tuotenumero KVR16LS11/4 ja se toimii hyvin. Aiemmasta koneestani ottaman SSD:n asennukseen meni vähän pidempään, kun jouduin järkeilemään, miten päin se kiinnitetään ja miten levyn kytkentäkaapeli kiinnittyy emolevyn liittimeen. Asennusohjeet ovat mukana, mutta ne eivät näytä ja sano täsmällisesti joka yksityiskohtaa. Kaikki levyn kiinnittämisessä tarvittavat tarvikkeet tulivat koneen mukana.

Kun muisti ja levy olivat paikoillaan ja kotelo oli suljettu, oli aika asentaa käyttöjärjestelmä. Tein sen hyvin perinteisellä tavalla, eli poltin toisella tietokoneella Lubuntun uusimman Long Term Support -version DVD:lle ja sitten laitoin mini-PC:hen kiinni USB-DVD-aseman, jossa Lubuntu-DVD oli sisällä. Lubuntun asennus on oli suoraviivaista. Siinä ei montaa kysymystä kysytä, ja olen asennellut sitä aikaisemminkin, joten kaikki oli tuttua.

ASCII���Hisilicon K3

Kone käynnistyy nopeasti ja on ihan uudenlainen kokemus, kun koneesta ei kuulu yhtään mitään ääntä. Koska koneessa ei ole puhallinta, se on äänetön myös täydellä kuormituksella. Edellinen tietokoneeni, joka oli näin äänetön, taisi olla Commodore 64 :-)

Lubuntu näyttää ja tuntuu hyvältä. Ei mitään ylimääräistä, ei mitään vilkkuvaa, ei mitään joka tuntuu tarpeettomalta ja typerältä. Äärimmäisen rauhallinen ja rauhoittava kokemus.

Koneen suorituskyky vaikuttaa riittävältä niihin käyttötarkoituksiin, joihon sitä ajattelinkin, eli sekalaiseen surffailuun ja kirjoitustyöhön. Kaksiytiminen Celeron N3000 ja integroitu näytönohjain ovat täysin riittäviä nettisurffailuun, tämän sivun kirjoittamiseen, YouTube-videoiden katseluun, musiikin kuunteluun ja Twitch-lähetysten seuraamiseen, silloin kuin noita asioita ei yritä tehdä yhtä aikaa.

Varsinaista moniajoa ei kannata tällä koneella yrittää ajaa. Jos jokin raskas operaatio on jo käynnissä, ei kannata yrittää katsella samaan aikaan YouTube-videota HD-laadulla, koska video pätkii. HD-tasoisen Twitch-lähetyksenkin kone pystyy esittämään, mutta taustallakaan ei kannata yrittää ajaa mitään muuta. Mitään varsinaista grafiikan, videon tai äänen käsittelyä tai tieteellistä laskentaa en ole yrittänyt tällä koneella tehdä, enkä kyllä aio yrittääkään.

Jos en olisi arvostanut koneen täydellistä äänettömyyttä näin paljon, olisin valinnut koneesta muuten saman mallin, mutta sellaisen, jossa on neliytiminen prosessori (N3150). Siinä mallissa on tuuletin, joka toimii koko ajan, ja siirtyy kovemmalle nopeudelle kun koneen kuormitus kasvaa. Neliytimisen mallin tehonlisäys tulee vain ytimien määrästä, ja yksittäinen ydin on samantehoinen kuin tässä valitsemassani mallissa. Sen mielenkiintoisen havainnon tein, että nykyiset selaimet on näköjään toteutettu niin, että selaimen kuorma jakautuu useammalle ytimelle, vaikka selaisit vain yhdessä selainikkunassa. Näin ei voi enää sanoa, että nettisurffailussa vain yhden ytimen teho on oleellista.

Muistia on neljä gigatavua ja se riittää erinomaisesti tällaiseen käyttöön. Käyttöjärjestelmä vie käynnistymisen jälkeen alle 300 megatavua, joten lähes koko muisti jää sovellusten käyttöön. Pitämällä kaiken maailman ohjelmia auki olen saanut muistinkulutuksen nousemaan kahteen gigatavuun, joten vaikuttaa siltä, että tällaisessa käytössä neljä gigatavua on enemmän kuin tarpeeksi. Kaksi gigatavua voisi kuitenkin olla liian vähän.

Kuinka hyvin tämä kone toimii Windows 10 -käyttöjärjestelmän kanssa? Sitä en osaa sanoa enkä arvata. Windows 10 on huomattavasti raskaampi käyttöjärjestelmä kuin Lubuntu.

Mini-PC palveli kesään 2020, jolloin sille tuli korvaaja. Tein Mini-PC:stä tiedostopalvelimen, mistä kerron englanniksi sivulla Creating a small NAS server based on OpenMediaVault.