Tietokoneet ympäristön puolesta

Kirjoittamani tiivistelmä kirjasta Maailman tila 1994, luku 6/10.

Asevoimat kehittivät tietokoneet ja kulutustalous toi ne yleiseen suosioon. Niiden suurin arvo saattaa kuitenkin olla avustaminen maailmanlaajuisen hyvinvointipyrkimyksen ja terveellisen ympäristön yhteensovittamisessa. Maailmantalouden ja ympäristön tilasta voidaan saada entistä tarkempi kuva. Tietokoneet eivät enää ole teknisen papiston erikoisala. Niiden arvo on siinä, että ne voivat käsitellä suuren määrän tietoa sellaiseen muotoon, että sen avulla voidaan ratkoa ongelmia. Informaatiota muutetaan tiedoksi.

Tietokoneiden valmistamisen ja käytön inhimilliset ja ympäristökustannukset on otettava myös huomioon. Tietokoneet kuluttavat paljon sähköä. Ne ovat ruokkineet lisääntyvää paperinkulutusta. Tietokoneiden valmistaminen vaikuttaa ympäristöön.

Uusi tekniikka, uusi tuotannonala

Tietokonetekniikka ja alan teollisuus ovat kehittyneet hämmästyttävää vauhtia. Osittain sen takia tietokoneiden ja niiden tuotannon vaikutuksia on pohdittu vähän.

Henkilökohtaiseen käyttöön sopivat mikrotietokoneet alkoivat yleistyä 1980-luvun alussa. Niiden käyttö on monipuolistunut ja hinnat laskeneet jyrkästi. Tietokoneiden määrä ja niiden laskentateho on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Tietokoneet ovat vahvasti keskittyneet teollisuusmaihin. Tietokonealalla käärittiin aikanaan suuria voittoja, mutta nyt kilpailu on kovaa. Hintojen alentaminen on johtanut teollisuuden siirtymiseen kehitysmaihin. Tietokoneteollisuus on hyvin erilainen verrattuna perinteiseen raskaaseen teollisuuteen. Tuotteet ovat pienikokoisia mutta arvokkaita ja kuljetus paikasta toiseen halpaa. On helppoa sijoittaa suunnittelu ja tuotanto eri paikkoihin. Tuotantotyöntekijöiden ja suunnittelijoiden ero on suuri. Työntekijät ovat lisäksi harvoin ammatillisesti järjestäytyneitä. Alihankinnan suuri osuus tuotannossa aiheuttaa sen, että on vaikea tietää että kaikki tietokoneen osat valmistettaisiin hyvissä työoloissa.

Tietokoneteollisuus kilpailee rajusti ja on luonteeltaan liikkuvaa. Se on saanut siksi paljon valtaa hallituksiin, yhdyskuntiin ja yritysten omiin työntekijöihin nähden.

Tietokoneen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Se voi muuttaa ekologista ja taloudellista kehitystä parempaan tai huonompaan.

Tarkkailu ja mallien laatiminen

Tiedämme hämmästyttävän vähän planeettamme ekosysteemeistä tai niistä monista lajeista, joista systeemit koostuvat. Monet lajit ehtivät kuolla sukupuuttoon ennenkuin ne on tunnistettu, nimetty ja tutkittu.

Ihmisen toiminnan kokonaisvaikutuksia ymmärretään hyvin huonosti.

Tietokone voi auttaa ihmisiä ymmärtämään maapallon ympäristöä ja ihmisen vaikutuksia niissä. Näitä tehtäviä toteuttavat järjestelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  1. tarkkailu ja
  2. mallintaminen.

Tarkkailujärjestelmiä käytetään tutkittaessa ja seurattaessa teollisia prosesseja ja luonnon tapahtumia. Mallintamisjärjestelmillä voidaan testata muutoksia koskevia teorioita ja syy- ja seuraussuhteita. Voidaan jäljitellä kokeita, jotka tosimaailmassa olisivat vaarallisia, aikaavieviä tai kalliita.

Saasteiden seuranta on yleistynyt erit. Yhdysvalloissa voimakkaasti. Selvitetään, missä myrkkyjä vapautuu, kuinka paljon ja kuka ne aiheuttaa (”oikeus tietää”, Right to know act). Lainsäädännöllä luotiin maailman kattavin kansallinen saastetietokanta TRI. TRIssa julkitulevat saastepäästöt ovat johtaneet voimakkaaseen vaatimukseen saasteiden puhdistamisesta. Agenda 21 -asiakirjassa tunnustetaan oikeus saada tietää ja kaikkia maita kehotetaan perustamaan vastaava tietokanta.

Tietokoneet nopeuttavat ja yksinkertaistavat tiedon keruuta. Ympäristötiedosta on nykyisinkin vielä pulaa. Tietokoneverkolla verkotetut anturit voivat tehokkaasti kerätä tietoja. Tietokonetekniikka voidaan käyttää myös biologisten järjestelmien tutkimisessa. Eläimiin voidaan kytkeä radiolähettimiä ja seurata niiden liikkumista yms. Tietoja voidaan lisäksi yhdistellä helposti tietokoneiden avulla esim. GIS-tietojärjestelmän avulla. Se varastoi ja järjestää maantieteellistä tietoa ja sen avulla tieto voidaan nopeasti esittää karttoina.

Tietokoneet auttavat luonnon ja teollisten järjestelmien mallintamisessa. Tietokoneilla laaditut ilmastomallit ovat vahvistaneet käsitystä maailmanlaajuisen lämpenemisen todennäköisyydestä ja ulottuvuuksista.

Tietokoneita voidaan käyttää myös muotoilemaan vastauksia niiden avulla ennakolta havaittuihin ongelmiin.

Tietokoneet auttavat suunnittelemaan tuotteista entistä ympäristöystävällisempiä.

Tietokonesimulaatiot voivat avartaa ja opettaa ihmisiä ymmärtämään luonnon mekanismeja.

Tietoverkot kestävän kehityksen puolesta

Sähköposti on nopea ja halpa viestintätapa. Se on joustava tapa viestiä. Sähköpostista on tullut elintärkeä väline niille, jotka työskentelevät ympäristönsuojelun ja yhteiskunnallisten asioiden parissa.

Verkossa on saatavilla ympäristöaiheista tietoa ja siellä vaihdetaan mielipiteitä ja tietoja. Internet alkaa muistuttaa ulottuvuudeltaan tavallista puhelinverkkoa. Sen palvelut laajenevat koko ajan. Internet mahdollistaa eloisat, nopeat ja maailmanlaajuiset keskustelut.

Internetin kautta voi liittyä myös APC-verkkoihin. APC on suurin ympäristötiedon ja -aktivistien on-line -yhteenliittymä. APC-verkot mahdollistivat osaltaan kansalaisten osallistumisen Rion vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskokoukseen.

Tietoverkkojen tarjoama sähköposti voi auttaa järjestöjä jakamaan tietoa ja seuraamaan omaa toimintaansa.

Tietoverkot tuovat tavallisen kansalaisen ulottuville suunnattoman määrän tietoa ja edullisen mahdollisuuden viestiä maailmanlaajuisesti. Tietoverkon tietoja voidaan myös yhdistellä sopivasti haluttujen tulosten saamiseksi.

Niitä varten, jotka eivät voi liittyä tietoverkkoihin, tietokantoja ja muuta ymp.tietoa on saatavissa levykkeillä. Tulevaisuudessa siirryttäneen CD-ROMiin.

Tietokoneet ja kehitysmaat

Kehitysmaat tuottavat itse hyvin vähän tietokoneita eikä niillä ole varaa tuoda niitä maahan. Kehitysmaista puuttuu usein tietokoneiden käytön hallitsevia ihmisiä. Sähkön saanti on usein epävarmaa ja tietoliikenneyhteydet huonoja.

Tietokoneiden käytöllä on kehitysmaissa saavutettavissa suuria hyötyjä esim. ratkottaessa köyhyyttä ja ympäristöongelmia. Ilman tietokoneita kehitysmaat ovat vaarassa jäädä yhä enemmän syrjään maailmantaloudesta.

Tietoverkot voivat välittää hyödyllistä tietoa. Tietokoneet voivat yhdistää syrjäisimmilläkin seuduilla asuvat ihmiset maailmanlaajuiseen informaatiojärjestelmään. Erilaiset ohjelmat voivat auttaa ihmisiä hallitsemaan ja ymmärtämään erilaista informaatiota.

Tietokoneet voivat edistää demokratiaa. Köyhät ihmiset pääsevät käyttämään tietokoneita monien järjestöjen kautta ja näin osallistumaan aktiivisesti päätöksentekoon.

Tavanomaisten verkkojen rakentaminen vaatii kalliita ja korkealaatuisia telelinjoja. Nämä puuttuvat usein kolmannesta maailmasta. Tarjolla on kuitenkin vaihtoehtoja. Fidonet-järjestelmä käyttää tavallista puhelinverkkoa. Fidonetistä on yhteydet myös internettiin. Fidonettiä voidaan käyttää jopa radioteitse esim. satelliittien avulla.

Tietokoneistamishankkeiden tiellä on aiemmin mainittuja esteitä. On luotu lahjoitusohjelmia, jotka välittävät vanhoja tietokoneita kehitysmaihin. Esim. Fidonet toimii hyvin myös vanhentuneilla tietokoneilla. Sähkönsaanti voidaan turvata varavirtalähteillä.

Tietokoneohjelmista on usein pulaa ja ne ovat kalliita. Ohjelmat ovat usein laittomia kopioita ja käyttöohjeet puuttuvat. Ohjelmista ei ole omakielisiä versioita. Tietokonejärjestelmiä kehitysmaihin kaavailevien tahojen tulisi ottaa huomioon nämä ohjelmisto-ongelmat, sillä muuten sijoitukset voivat jäädä hyödyttömiksi.

Tällä hetkellä tärkein tavoite on kanavoida kehitysmaihin paikallisiin olosuhteisiin kunnolla varustettuja tietokoneita. Huoltopalvelut ja neuvonta tulee turvata ja tietoverkkojen rakentamista on tuettava. Tietokoneohjelmalahjoitukset olisivat hyödyllisiä. Tietokonealan perusopetusta kehitysmaissa on lisättävä.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Tietokoneita on pidetty ”puhtaina”. Todellisuus ei kuitenkaan ole yhtä puhdas. Teollisuus käyttää lukuisia myrkkyjä tai vaarallisia aineita, joista monet pääsevät työtiloihin ja ympäristöön. Esim. Yhdysvaltojen vaarallisten jätteiden sijaintipaikat ovat keskittyneet Piilaaksoon. Suuri osa laakson pohjavesistä on saastunut pahasti (esim. TCE). Teollisuus ratsasti pitkään puhtauden mielikuvalla ja ympäristön tilaan ei aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota. Joillakin paikoilla saastumista ei vieläkään valvota, ja se leviää.

Glykolieetteri on yleinen mikropiirien valmistuksessa käytetty aine. Sen uskotaan aiheuttavan lisääntymisterveydellisiä ongelmia työntekijöille. Vesien saastuminen saattaa aiheuttaa terveyshaittoja laajastikin. Useimmilla tutkituilla elektroniikkateollisuusalueilla on todettu ympäristöongelmia.

Yhdysvalloissa elektroniikkateollisuus on alkanut vähentää ympäristön saastumisriskejä ja työntekijöiden altistumista. Monet yhtiöt ovat kuitenkin toimineet melko hitaasti. Ilman julkisten painostusryhmien kampanjoita elektroniikkateollisuuden riskeihin tuskin olisi kiinnitetty paljonkaan huomiota. Piilaaksossa on vaikuttanut etnisesti kirjava SVTC. Samanlaisia järjestöjä on syntynyt muuallekin Yhdysvaltoihin. Nämä järjestöt ovat perustaneet yhteenliittymän CRT saadakseen äänensä kuuluviin liittovaltion tasolla. Se on saavuttanut huomattavia voittoja.

Elektroniikkateollisuus oli yksi suurimpia cfc-yhdisteiden käyttäjiä (otsonikato). Teollisuus oli haluton vähentämään niiden käyttöä. Pakon edessä löydettiin kuitenkin pian halpoja ja ekologisia korvikkeita.

Elektroniikkateollisuus on kansainvälistä. Tarvitaan tiukempia sääntöjä kaikkialle, missä yritykset toimivat. Tarvitaan lisäksi valistunutta kans.väl. kaupan sääntöjä.

Vuonna 1992 MCC (mikroelektroniikan ja tietokonetekniikan yhteenliittymä) julkaisi raportin, jossa suositeltiin siirtymistä ”vihreään suunnitteluun”. Tietokonealan uskotaan pystyvän nopeisiinkin muutoksiin sen nopeasti muuttuvan perusluonteen vuoksi.

Tietokoneet eivät ole aina vähentäneet myöskään käyttäjiensä ympäristövaikutuksia. Ns. paperiton toimisto ei ole toteutunut. Tietokoneiden avulla käytetään suunnaton määrä paperia. Muutamat pienet muutokset laitteessa ja niiden käytössä voisi vähentää paperinkulutusta: tiiviimpi tulostusmuoto, marginaalien kaventaminen, tulostaminen molemmille puolille sivua. Uskotaan, että tiettyjen paperilaatujen kulutus voisi laskea näin neljännekseen. Pitkällä tähtäimellä ihmisten tulisi kuitenkin tottua, etteivät he enää tulosta dokumentteja. Monet dokumentit voidaan siirtää nopeammin ja ilman paperia verkon avulla (EDI-standardi). Kuvaruudulta lukeminen voisi korvata paperilta lukemisen. Voitaisiin käyttää kevyitä, kirjan kokoisia lukulaitteita joissa on tarkka ja nopea värinäyttö.

Tietokoneet kuluttavat myös runsaasti energiaa. Tietokoneiden osuus energiankulutuksesta kasvaa koko ajan. Vain pieni osa tästä sähköstä kuluu aktiiviseen käyttämiseen. Tietokoneiden käynnistyminen on usein hidasta. Monissa tietokoneissa on virta päällä koko päivän tai jopa ympäri vuorokauden. Onkin kehitetty ns. nukahtamistoiminto, joka siirtää laitteiston pienen virrankulutuksen tilaan automaattisesti. Yhdysvaltain ymp.ministeriö EPA on käynnistänyt Energy Star -hankkeen yhteistyössä valmistajien kanssa. Standardin täyttäviä vähäkulutuksisia laitteita on jo laajasti käytössä.

Muita tärkeitä suunnittelutekijöitä ympäristön kannalta on kierrätettävien materiaalien käyttö, purkamisen ja uudelleenkäytön helppous, myrkyttömien aineiden käyttö ja säästävämpi pakkaaminen. Erityisesti Saksa on kunnostautunut laatimalla säännöksen, että elektroniikkalaitteiden valmistaja on velvollinen ottamaan vanhan laitteen takaisin kun sen käyttöikä on ohi.

Tulisi myös ymmärtää, että tietokoneita ei tosiasiallisesti kannata hävittää. Ne kuluvat harvoin teknisesti loppuun. Vähävaraiset tai kehitysmaan ihmiset voivat mielellään ottaa vastaan vanhentuneita tietokoneita.

Tietokoneilla on vaikutuksia myös niiden käyttäjiin. Tuhansilla käyttäjillä on tuskallinen ranteen jännetuppitulehdus. Näytön tuijottaminen tuntikausia saattaa haitata näköä. Näyttölaitteiden magneettikenttä voi olla myös haitallinen. Tekniikka parantamalla ja päätetyötä tekevien työtehtävien vaihteleminen auttaisivat.

Tietokoneet ja maailmanlaajuinen ajattelu

Aikojen alusta ihminen on valmistanut työkaluja. Kehitystä on usein ajanut vain halu hallita luontoa tai muita ihmisiä. Merkit näkyvät ympäristössämme. Poikkeavatko tietokoneet millään tavalla vanhemmista tekniikoista? Tällä hetkellä tietokoneita käytetään monissa sotilaallisissa tarkoituksissa ja kaupallisissa sovelluksissa. Niiden voidaan todeta vahvistavan kulutusyhteiskuntaa.

Tietokoneita voidaan kuitenkin käyttää myös palvelemaan täysin erilaisia päämääriä: ihmisen ymmärrystä ympäristöstä ja ihmisen aiheuttamista vahingoista voidaan lisätä. Ne voivat auttaa maailmanlaajuisen ajattelun kehittymisessä ja leviämisessä. Ne voivat paikata ihmisen luonnollisia puutteita maailman hahmottamisessa.

Tietokoneet kehittyvät koko ajan ja niiden kanssa viestiminen tulee yhä helpommaksi. Ei ehkä enää tarvitse oppia ajattelemaan tietokoneen tavoin. Sama pätee tietoverkkoihin. Verkoista tulee tehdä helppokäyttöisiä ja tarjota ne kaikkien saataville. Näin verkot ja tietokoneet voisivat vähentää ympäristötuhoja ja lisätä osallistuvaa demokratiaa.

Tietokonetta ei tulisi valjastaa (kuten aiempia työkaluja) maailman hallitsemiseen vaan sen ymmärtämiseen ja sen kanssa sopusoinnussa elämiseen. Tietokoneiden ei tulisi hallita meitä vaan meidän niitä - ja itseämme.