Laiskan miehen kuututkimus

Tämä artikkeli on vuodelta 2004.

Tämä on kertomus laiskan miehen kuututkimuksesta. Siihen tarvittiin vapaata aikaa, ikkuna länteen, 700 mm linssikaukoputki, kirkas yö ja otollinen kuun rata. Apuna oli nettiyhteydellä varustettu tietokone, josta oli helppo etsiä tarkkoja kuukarttoja. Alkuvalmisteluna kaukoputki oli purettu paketista ja viritetty jalustalle. Jalustassa oli kaiken maailman hienouksia kuten ekvaattoriseurantaa yms. mutta näihin perehtymättömänä päätin olla edes yrittämättä säätää niitä kuntoon. Kaukoputki oli sijoitettu länteen suuntautuvan ikkunan ääreen. Kaukoputken rinnalla olevan etsinkaukoputken olin yrittänyt suunnata samaan pisteeseen kuin varsinaisen kaukoputken. Suuntaus ei täysin onnistunut vaan putkien välille jäi pieni eroavaisuus.

moon.jpg

Lopulta tuli yö, jolloin kuun rata kulki länsi-ikkunan ohitse ja taivas oli pilvetön. Vaikka katselu tapahtui keskellä kaupunkia, oli kuu sen verran korkealla, että hajavalo ei estänyt katselua. Samalla tuli havaittua sekin, että kuuta pystyy katselemaan hyvin kaksinkertaisen ikkunan läpi. Planeettoja ja tähtiä ei pysty, sillä niiden valo tulee kauempaa ja siksi ne muutuivat epäselväksi mössöksi lasien läpi katsottuna. Kuu oli lasien läpi katsottunakin aika kirkas ja valovoimaisen kaukoputken eteen piti virittää kuusuodin, mikä tässä projektissa oli taitettu A4-arkki, johon oli pistetty kynällä halkaisijaltaan noin kahden sentin reikä. Kuun vaihe ei ollut täysi joten nähty alue kuusta oli vain osa siitä, mitä maasta voi nähdä. Erittäin mielenkiintoinen alue oli varjon ja valon raja, sillä siihen osuvat kohteet näkyivät erittäin terävästi, paremmin kuin suorassa valossa olevat.

Oli yllätys, että kuuta voi tarkkailla mainiosti lämpimistä sisätiloista kahden lasin läpi. Planeettoja ja tähtiä ei lasien läpi näe. Kuun havainnointi avasi ainakin itselleni kokonaan uuden ja jännittävän maailman, jossa on omat sääntönsä ja oma aikakäsityksensä. Kuun väijyminen jatkuu, kun aikatauluni, kuun vaihe, rata ja kirkas yö kohtaavat niin, että pääsen taas istumaan länsi-ikkunan ääreen. Ja ehkä on pakko jossain vaiheessa ottaa kaukoputki mukaan ja lähteä ovesta ulos. Tai ainakin raahata se parvekkeelle asti.

Ensimmäinen yö

  • Havainnointiaika: 1.1.2004 23:50 EET - 2.1.2004 02:00 EET
  • Sää ulkona: pakkasta 12 astetta, tyyntä, kirkasta
  • Suunta: länsilounas, länsi, länsiluode

Ensimmäisen yön alku meni kuuhun ja kaukoputkeen tutustumisessa. Viritin kaukoputken ja tietokoneen niin, että pystyin samassa paikassa istuen katsomaan sekä kuuta kaukoputkella että tietokoneen ruutua. Tämä helpotti tiedonhakua netissä ja netistä löytyneiden kuukarttojen vertaamista kaukoputken näyttämään kuvaan. Tölsyn kirkkauden väänsin mahdollisimman pieneksi, että ruudun katselu ei veisi pimeänäköä. Kuukarttoja on syytä pitää käsillä useita, sillä valon suunnasta riippuen kohteet näyttävät erilaisilta. Ongelma vasta-alkajalle oli se, että tähtikaukoputki näyttää kuvan väärin päin ja peilikuvana. Keksin kiinnittää maakohteiden tarkkailuun tarkoitetun ekvaattoriprisman putken jatkoksi, ja niin kuva kääntyi oikein päin. Oikein päin olevan peilikuvan kanssa tuli jo ihan hyvin toimeen.

Tässä hyvä kuukartta: The Full Moon Atlas.

Havainnot (numerot viittaavat kuukuvaan):

  • Mare Serenitatis (Sea of Serenity) [6]
  • Mare Tranquillitatis (Sea of Tranquillity) [7]
  • Mare Crisium (Sea of Crises) [8]
  • Mare Fecunditatis (Sea of Fecundity) [9]
  • Mare Nectaris (Sea of Nectar) [10]
  • Palus Somnii (Marsh of Sleep) [18]
  • Crater Manilius [48] Montes Haemus [27]
  • Crater Plinius [44]

Toinen yö

  • Havainnointiaika: 2.1.2004 23:50 EET - 3.1.2004 2:50 EET
  • Sää ulkona: pakkasta 17 astetta, tyyntä, kirkasta
  • Suunta: länsilounas, länsi, länsiluode

Tämä oli ehdottomasti antoisin kuuyö. Aika kului nopeasti ja uusia kohteita tuntui löytyvän koko ajan. Kaukoputken kuvan ja karttojen vertaaminen alkoi sujua rutiinilla. Tarkemman katselun kohteena olivat mm. Tycho ja Copernicus sekä näiden ympärillä olleet vähemmän tunnetut kraaterit.

Havainnot (numerot viittaavat kuukuvaan):

  • Mare Frigoris (Sea of Cold) [1]
  • Mare Imbrium (Sea of Rains) [2]
  • Sinus Medii (Bay of the Center) [4]
  • Mare Nubium (Sea of Clouds) [11]
  • Mare Humorum (Sea of Moisture) [12]
  • Mare Cognitum (Known Sea) [13]
  • Sinus Iridum (Bay of Rainbows) [16] (valon suunta sai näyttämään ensin isolta laakealta kraaterilta)
  • Palus Epidemiarum (Marsh of Diseases) [22]
  • Crater Tycho [60] (on ehkä kuun tunnetuin kraateri)
  • Crater Wilhelm (löytyy Tychon verestä)
  • Crater Longomontanus (löytyy Tychon verestä)
  • Crater Clavius (on Tychon alapuolella)
  • Crater Shneider
  • Crater Blancanus
  • Crater Copernicus [74]
  • Crater Eratosthenes
  • Montes Apenninus [26]
  • Crater Biarchini
  • Crater Plato [80]
  • Teneriffe mountains
  • Straight Range
  • Mt. Pico
  • Crater Aristotle
  • Crater Eudoxus [36]
  • Crater Bulliadus [64]
  • Crater Pitatus [61]
  • Crater Langrenus [52]

Kolmas yö

  • Havainnointiaika: 3.1.2004 23:40 EET - 4.1.2004 1:10 EET
  • Sää ulkona: pakkasta 7 astetta, tyyntä, alussa kirkasta, sitten pilvistyvää
  • Suunta: länsilounas, länsi

Kolmantena yönä alkoi tuntua, että tällä tekniikalla havaittavissa olevat kohteet alkoivat vähentyä. Uusia havaintoja tuli kuitenkin edelleen ja vanhat havainnot tuli käytyä kertauksen vuoksi läpi. Taivas alkoi pilvistyä ja lopulta havainnointi oli pakko lopettaa.

Havainnot (numerot viittaavat kuukuvaan):

  • Sinus Roris (Bay of Dew) [15]
  • Lacus Somniorum (Lake of Sleep) [17]
  • Mare Undarum (Sea of Waves) [20]
  • Crater Posidonius [41]
  • Crater Taruntius [47]
  • Crater Condorset (halkaisija 74 kilometriä)
  • Crater Gassendi (halkaisija 110 kilometriä)
  • Crater Shiller

Kolme kuukautta myöhemmin

  • Havainnointiaika: 3.4.2004 4:00 EEST - 3.4.2004 5:00 EEST
  • Sää ulkona: pikkupakkanen, heikko tuuli, kirkasta
  • Suunta: länsi

Heräsin aamuyöllä ja huomasin, että sälekaihtimien välistä näkyi jotain kirkasta! Kuuhan se oli ja vielä lähes täysi täysin kirkkaalla taivaalla.

Havainnot (numerot viittaavat kuukuvaan):

  • Oceanus Procellarum (Ocean of Storms) [14]
  • Crater Billy [68]
  • Crater Kepler [72]
  • Crater Copernicus [74]
  • Crater Pytheas [75]
  • Crater Timocharis [78]

Jatkokehittelyä

  • Tammikuu 2005: seuraava ajatus on hankkia tarvittavat välikappaleet kaukoputken ja digikamerarungon välille, ja kuvata kuuta kaukoputken läpi.
  • Maaliskuu 2005: kuun kuvaaminen sujuu mainiosti kotiparvekkeelta ilman kaukoputkea, kun käyttää kamerassa 300 mm objektiiviä ja 2x telekonvertteria. Näillä polttoväliksi tulee 1,6*2*300 eli hulppeat 960 mm! Muunnoskappale digikameran ja kaukoputken välille voi edelleen olla tarpeen, jos innostun kuvaamaan kuuta himmeämpiä kohteita.