Syksyllä 1995 kirjoittamani luentomuistiinpanot. Helsingin yliopiston Kaupunkiympäristö-luentosarja, luento 9/12.
Luennoitsija: maantieteen laitoksen tutkija
Töölönlahti-projekti tutkii Töölönlahden pohjasedimenttejä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mm.:
Aineistona tutkimuksessa käytetään Töölönlahden sedimenttiä ja kirjallisia lähteitä. Pohjasedimentille tehdään erilaisia analyysejä, kuten siitepölyanalyysi, piileväanalyysi, sedimentin kemialliset analyysit ja aika-analyysi eri menetelmiä käyttäen.
Töölönlahdessa on tapahtunut voimakkaita muutoksia vuosien varrella alkaen 1700-luvulta. Töölön järvi ja Sörnäistenjärvi on jo täytetty. Muutokset kiihtyivät 1850-luvulta alkaen. Kluuvinlahti täytettiin ja rata vedettiin Töölönlahden yli. 1900-luvulla ei enää tapahtunut suuria muutoksia. Töölönlahden kunto on nykyisin huono. Pohjasedimentistä vapautuu jatkuvasti ravinteita - sisäinen saastuminen. Lahti on matala, syvimmilläänkin vain 2 metriä. Vesi vaihtuu huonosti.
Yksi suurimmista saastuttajista oli vanha sokeritehdas, joka laski aina 60-luvulle asti kaikki jätevetensä suoraan Töölönlahteen. Lahteen johti myös paljon avo-ojia ja viemäreitä. Pahimmat saastumisetapit olivat 1800-luvun loppu ja 1960-luku. Nykyisin lahteen ei enää lasketa jätevesiä.
Kairauksen tuloksia:
Radiohiiliajoitus on antanut kummia tuloksia. Näytteille on suoritettu monimutkainen geokemiallinen tutkimussarja:
kuivaus märkäpoltto < - - - - - - > metallimääritys ravinne- (erit. raskasmetallit) määritys - - - > < - - - happoliukoiset totaalipitoisuudet kuiva-aineessa | normalisointi jakamalla alumiinipitoisuudella (alumiini on eroosioindikaattori - eroosion vaikutus hävitetään)
Muita analyysejä tullaan tekemään tulevaisuudessa.
Tuloksia:
Sokeritehtaan, avo-ojien ja viemäreiden voidaan todeta tuoneen suurimman osan saasteista. Pohjan tila on nykyisin sellainen, että se saastuttaa itse itsensä eikä se luultavasti toivu ilman ruoppausta tai muuta toimenpidettä.
Restaurointimahdollisuudet:
Tutkimus julkistettiin luentoa seuraavana keskiviikkona.