Syksyllä 1995 kirjoittamani luentomuistiinpanot. Helsingin yliopiston Kaupunkiympäristö-luentosarja, luento 7/12.
Lämpösaareke (heat island):
Joka kaupunki on kuitenkin yksilö, samoin on suuria alueellisia eroja. Selvää säännönmukaisuutta on kuitenkin havaittavissa. Esim. paisterinteet ovat lämpimämpiä kuin varjorinteet (Suomessa harjun eteläpuolella on lämpimämpää). Tärkeä tekijä on paikan korkeus - kovalla pakkasella korkeampi paikka on lämpimämpi mikäli ympärillä on tasankoa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat tuuliolot, vesialueet (rannat lämpimämpiä) ja kasvillisuus.
Asutus on saattanut hakeutua parhaaseen (lämpimimpään) paikkaan jo valmiiksi. Tämä selittäisi osaksi lämpösaareketeorian.
Ruotsalainen tutkimus todistaa lämpösaareketeorian todeksi. Vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen välillä on vaihtelua lämpötilaeroissa. Tutkimuksia on tehty myös muualla ja tulokset ovat olleet pitkälti samoja.
Myös kaupunkien sisällä on vaihtelua, esim. puistoalue on viileämpi kuin rakennettu alue.
Lämpösaarekkeen syyt:
Inversio: maanpinnan lämpö on kaupungissa suurempi kuin ulkopuolella (eli normaalisti).
YÖ: viileämpi kerros <--------- ------------> tuuli | | | kaupunki | >---------- lämmin maanpinta -------------< viileämpi kerros estää ylä-alasuuntaisen ilmanvaihdon
Eri mittakaavojen trendejä:
Tutkimusarvioita:
Suurimmat vaikuttajat ovat kesällä patterivaikutus ja viemäröinnin merkitys, ja talvella lumipeite ja keinolämpö. Yleensä lämpösaareke on voimakkain yöaikaan, kuitenkin paikallista vaihtelua. Ylätasangolla olevan kaupungin päälle syntyy oma mini-inversio (havaittu mm. Hyvinkäällä). Hiljaisella tuulella rakennusten takana on lämmin kohta. Puistot ovat yöllä muuta aluetta viileämpiä (vähemmän energiaa varastoituneena). Tuulisessa tilanteessa erot tasoittuvat.
Pölyn suuri määrä on tyypillistä kaupungille. Pölyä arvioidaan olevan 10 - 100 kertaisesti maaseutuun verrattuna. Mitä isompi kaupunki sitä enemmän tavallisesti pölyäkin. Liikenne on suuri aiheuttaja. Pöly on terveysuhka, se aiheuttaa sumuisuutta (veden tiivistyminen hiukkasten ympärille) ja se varjostaa (?viilentää?).
Pohjois-etelä-vaakaseinämä -suhde vaihtelee vuodenajan mukaan.
Kitka aiheuttaa tuulen laskemisen maanpintaa lähestyttäessä. Sen suuruus riippuu talojen korkeudesta. Tuulensuuntainen katu on kuitenkin voimakastuulinen → isoja eroja tuulessa kaupungin sisällä.
Suhteellinen kosteus on pienin kaupungin keskustassa koska ilma on lämpimintä. Kaupungin lämpö voi aiheuttaa nousevia ilmavirtauksia, jotka muodostavat pilviä ilman viiletessä ja tästä aiheutuu sadetta. Pölyn suuri määrä lisää sadeherkkyyttä. Kaupungeissa sumun määrä on suurempi kuin ulkopuolella, siis pölyn vaikutus on suurempi kuin lämmön aiheuttama pienempi kosteus. Vaihtelut ovat kuitenkin suuria tilanteiden ja kaupunkien väleillä.
Yhteenveto, kaupungissa:
+ lämpötila korkeampi + pakkaset pienempiä + tuuli vähäisempää / - huonompi ilmanlaatu - pöly peittää aurinkoa - sateet, sumu
Kaupunkien ydinosa on eteläinen. Tämä vaikuttaa lajistoon. Kuivuuden vaikutus lajistoon?