Liikenteen aiheuttamat päästöt ja niiden terveyshaitat

Pakokaasuista tulevat typen oksidit ja hiilivedyt ovat tärkeimmät liikenteen päästöt. Muita ovat esim. pöly (erit. nastarenkaista) ja haihtuva bensiini.

Liikenteen osuudet Suomen ilmaan aiheutuvista päästöistä:

• 50% typen oksideista
• >90% häästä
• 2% rikkidioksidista
• >80% lyijystä (nykyisin lyijytön bensiini, tilanne?)
• 10% hiukkasista
• 25% hiilivedyistä
• 20% hiilidioksidista

Liikenne on suurin yksittäinen ilmanpilaaja Suomessa.

Pakokaasuissa varsinaisia haitta-aineita on alle 1%.

Epäsuorat terveyshaitat:

• kasvihuoneilmiö
  • liikenne on merkittävä tekijä
  • ilmiön olemassaolosta ei nykyään enää kiistellä
  • tiukka yhteys: hiilidioksiditason nousu ↔ energian tuotanto
• happamoituminen
  • typen oksidit → vesi → typpihappo & -hapoke
  • rikin oksidit → vesi → rikkihappo & -hapoke
  • Suomessa ilma on puhdasta ja laskeumat ovat pieniä verrattuna Keski-Eurooppaan, luonnon puskurikyky on toisaalta pienempi

Helsingin liikennemäärät yms. liikenteen tekijät tunnetaan hyvin joten päästöt on helppo laskea.

Liikenteen osuudet Helsingin ilmansaasteista:

• 1/3 typen oksideista
• 1/4 hiukkasista
• 60% hiilivedyistä
• lähes kaikki häkä (ja lyijy, entä tänään?)

Kadun tasolla melkein kaikki saasteet ovat peräisin liikenteestä, paitsi rikkidioksidi. Siksi liikenne on oltava kohteena jos ilmaa halutaan parantaa.

Ajonopeuksilla on selvä vaikutus päästöihin. Hiilivetyjä ja häkää pääsee vähiten kun ajonopeus on 70 - 80 km/h. Typen oksidien päästöt riippuvat lineaarisesti nopeudesta. Ulosmenotiet tulisi tehdä sujuviksi niin että turhia pysähdyksiä ei synny.

Katalysaattorilla on huomattava, lähinnä dramaattinen merkitys henkilöauton aiheuttamiin päästöihin. Jos verrataan katalysaattorilla varustettua henkilöautoa ja vajaana ajavaa bussia ei ole itsestään selvää, että bussien käyttö vähentäisi saastumista. Nykyisin HKL käyttää vain Citydiesel-polttoainetta ja hankkii vain vähäpäästöistä kalustoa.

Yleisesti Suomen rikkipäästöt ovat vähenemässä. Ne ovat minimaalisia verrattuna Venäjän ja Viron päästöihin.

Liikenteen NOx -päästöt polkevat paikallaan. Hienoista laskua on kuitenkin havaittu vaikka ajokilometrimäärä on kasvanut. Syynä on lähinnä polttoaineiden huomattava kehitys:

• lyijyllistä polttoainetta ei saa enää myydä
• polttoaineiden happipitoisuus on kasvanut
• polttoaineiden rikkipitoisuus on laskenut
• polttoaineiden bentseenipitoisuus on laskenut (n. 5% → n. 1%)

Tuotekehittelyä on harjoittanut erityisesti Neste.

Dieselpakokaasut on luokiteltu syöpävaarallisiksi. Nykyinen katalysaattori ei sovellu, koska dieselmoottorin hiukkaspäästöt tukkisivat sen.

Helsingissä liikennesuoritteet ovat kasvaneet, mutta päästöt eivät juurikaan.

Pakokaasujen NOx -määriä ei voida mitata helposti → ei mitata katsastuksessa.

Helsingissä on suoritettu ja suoritetaan jatkuvasti sekä laskennallisesti että mittaamalla ilmanlaadun tarkkailua. YTVllä on toimiva mittausverkosto. Myös Turussa ja Tampereella on samantapainen verkosto. Turussa on ajoittain mitattu suurempia pitoisuuksia kuin Helsingissä.

Valtioneuvoston ohjearvot toimivat vertailukohtina mittauksille. Arvot ovat vanhentuneita ja liian väljiä. Hiukkaspäästöjen mitattava hiukkaskoko on liian iso (keuhkoihin tunkeutuvat vaarallisimmat hiukkaset ovat pienempiä).

Helsinki 1992:

• kaasumaiset yhdisteet n. 50% ohjearvosta
• hiukkaspitoisuudet reilusti liian korkeita

Vertailua Euroopan kaupunkien välillä on tehty varsinaisesti vasta tänä vuonna → Helsinki vertailussa mukana olleista isoista kaupungeista puhtain.

Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksia:

• hengitysteiden vauriot: yskä, tulehdukset, astmakohtaukset, syöpä, keuhkokatarri
  • SO2, NO2, pöly, hiilivedyt
• yleisoireet: hermosto-oireet, sydän- ja keuhko-oireiden paheneminen
  • CO, lyijy, hiilivedyt

Ilman epäpuhtauksien vaikutusten arviointi on vaikeaa mm. seuraavien seikkojen vuoksi:

• muut tekijät usein merkittävämpiä
• lyhyt/pitkäaikaisaltistuksen erot
• ihmisten erilainen herkkyys
• viive altistuksesta oireisiin
• eri epäpuhtauksien yhteisvaikutukset

Terveyshaittoja on tutkittu Helsingissä aktiivisesti. Tehokas sairausjärjestelmä tarjoaa paljon tietoa. Käytettiin erilaisia sairausindikaattoreita, esim:

• poissaolot kouluista & töistä
• kuolleisuus

Saastetiedot, lämpötila ja kosteus rekisteröitiin päivittäin. Tiedon analysoitiin tietokoneella ottamalla huomioon tietyt seikat ja tekijät. Tuloksia:

• hengitystietulehdukset
  • rikkidioksidin nousu lisäsi aikuisten poissaoloja
• vaikutus keuhkosairaisiin
  • typpidioksidin ja/tai rikkidioksidin nousu lisäsi sairaalaan joutuneiden määrää (sama ilmiö astmaatikoilla)
• sydän- ja verisuonitaudit
  • selvää nousua saasteiden huippujen aikaan sairaalaan joutumisessa
  • kansainvälisiä episodeja
    • Lontoo -52:
      • tuhansia ihmisiä kuoli savusumuun
      • tekijöinä kylmä sää, inversio ja runsaat
      • saastemäärät, kuolleet tav. ”heikkoja”
    • Ruhr -85

Vastaavia tuloksia on saatu ympäri maailmaa. USAn kaupungeissa kuolleisuus on lisääntynyt kun saasteet ovat lisääntyneet. Hiukkaspitoisuudet on arvioitu tärkeimmäksi tekijäksi. Kohtalaisen pieni lisäys hiukkasmäärässä on lisännyt merkittävästi kuolleisuutta.

Myös lämpötila vaikuttaa kuolinriskiin. Hollannissa on havaittu optimaalisen (turvallisen) lämpötilan olevan n. 17 astetta.

Rikkidioksidin on havaittu lisänneen kuolleisuutta Ateenassa. Suurin kuolleisuuden nousu on havaittu pitoisuuden ”alkupään nousussa”. Suuri ja sitä suurempi pitoisuus → ei suurta eroa kuolleisuudessa.

Suurimmat pitoisuudet todetaan inversion aikaan:

• kaunis, aurinkoinen kevätpäivä
• savu ei nouse → saasteet eivät nouse

Yhteenveto:

• taajamien ilmansaasteet aiheuttavat terveysongelmia kaikissa maanosissa
  • → taloudellisia menetyksiä
  • → globaaleja haittoja
• päästöjen rajoittaminen on tarpeellista kaikkialla
• Suomessa on tehty työtä, tulokset hyviä
• kehitysmaissa suurempi ongelma (nyt ja tulevaisuudessa erit. Kiina)
• kansainvälisiä normeja tulee tiukentaa

Kuolleisuus kasvaa ilmansaasteiden myötä, tämä koskee kaikkia suuria kaupunkeja. Ei ole olemassa selviä kynnysarvoja turvallinen - vaarallinen. Maailman terveysjärjestön ohjearvot ovat liian korkeita.

Lyijy on erityisen vaarallista lapsille koska se häiritsee solujen lisääntymisvaihetta. Seurauksia:

• käytöshäiriöt
• heikko äo
• ärtyneisyys
• keskittymiskyvyn puute

Suomessa lyijypitoisuudet ovat aina olleet melko alhaisia. Ne ovat olleet pahimmillaankin riskirajan alapuolella. Lyijy on ongelma Suomessa vain joissain teollisuuspaikoissa, muualla voidaan lyijy ongelmana unohtaa. Lyijymaalit ovat Suomessa olleet kiellettyjä iän kaiken ja lyijylainsäädäntö muutenkin edistyksellistä.

Ilmansaasteet - keuhkosyöpä:

• aiheuttajat lähinnä PAH-yhdisteet (>1000 yhdistettä)
• ei juurikaan tutkittu Suomessa, Lontoo: 1/20 entisistä pitoisuuksista
• omakotitalojen lämmitys paikallisesti pahin PAH-päästäjä
• keskitetty lämmöntuotanto on erinomainen PAH-yhdisteiden suhteen
• Helsingin BAP-tutkimus (BAP on yleinen PAH-normiaine): 24h Erottajalla = 1 tupakka
• mutageenisuus on keskustassa suurempi kuin esim. Luukissa, joka tapauksessa se on pieni
• keuhkosyövän merkittävimmät aiheuttajat ovat
  • tupakka (ehdottomasti suurin)
  • radon

Liikenteen haittojen vähentämisen keinoja:

• liikenteen keskittäminen & ohjaus
• maankäytön suunnittelu
• raideliikenteen lisääminen
• joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen
• liikenteen sujuvuuden parantaminen
  • liikennevalot
  • tunnelit
  • eritasoratkaisut

Joukkoliikenteen käyttö on viime aikoina kääntynyt nousuun.

Verotuksellisia keinoja:

• dieselvero
• katalysaattorien veronalennus
• lyijyttömän bensiinin verokevennys (ei enää tänään)
• työmatkakulujen vähennysoikeuden muuttaminen: joukkoliikenteen käyttö ei aiheuta suuria kuluja → ei vähennysoikeutta, ohjaa juuri väärään suuntaan

Hiekoitushiekkaongelmaan puuttuminen:

• hiekan vähentäminen
• hiekan laadun tarkka valinta
• hiekan toimiva poisto
• vesi mukaan poistokoneisiin

Ajoneuvojen kehittäminen:

• pakokaasupuhdistimien lisääminen
• nastojen ja renkaiden kehittäminen
• moottorilämmityksen käyttö
• uusi puhtaampi kalusto

Asennemuutokset:

• joutokäynnin välttäminen
• ajotapa
• ajoneuvojen säännöllinen huolto
• julkisen liikenteen käyttö

Maksupolitiikka.

EU vaikuttaa saasteiden ohjearvoihin.

Pahin aika kaikissa saasteissa lienee jo nähty. Lyijy on hävinnyt ongelma ja muut saasteet ovat laskussa. Suomen otsoni tulee pääasiassa kaukokulkeutumana. Verotus on vielä epäekologinen.