Malminkartanon täyttömäki, Helsinki

Tiesitkö, että Helsingin kaupungin korkein paikka on Malminkartanonhuippu? Tämän huipun ympärillä avautuu Malminkartanon täyttömäki, ainutlaatuinen osa maamme kulttuuri- ja luonnonhistoriaa. Joka vuosi Täyttömäellä vierailee useita satoja tuhansia matkailijoita ihastelemassa tätä luonnon vuosisatojen kuluessa helläkätisesti muovaamaa mäkeä ja sen rinteillä omaa rauhallista elämäänsä elävää Täyttömäen kaupunginosaa. Tämän sivun myötä pääset sinäkin tutustumaan Täyttömäen elämään. Kun seuraavan kerran tulet Helsinkiin, muista poiketa Täyttömäellä!

Täyttömäen tunnettu historia alkaa jo niinkin varhain kuin 8000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin tälle luonnon rakkaudella muovaamalle mäelle saapuivat puusta koverrettuine veneineen ensimmäiset ihmisen kaukaiset sukulaiset, helsinkiläiset. Yoldia-meri peitti tällöin allensa vielä suurimman osan mäestä, joten ensimmäiset asumukset pystytettiin mäen korkeimille paikoille. Vuoden 1989 suurissa arkeolegosissa kaivauksissa pystyttiin selvittämään ensimmäisten majojen paikat, ja ne on nykyisin merkitty värikkäillä tuulipusseilla muistuttamaan Täyttömäen asukkaita ja turisteja niistä asuinsijoista, joista syntyi vähitellen Täyttömäen yhteisö. Näyttää siltä, että asutus oli alusta alkaen pysyvää, ja sitä myöten kun veden pinta laski, levisi asutus mäen rinteitä pitkin alemmas, lopulta niin, että koko mäki oli asuttu. Täyttömäen pinta-ala ja korkeus kasvavat yhä, johtuen hitaasta mutta jatkuvasta maan kohoamisesta. Tämän vuoksi maannousemasieni on yleinen Täyttömäen metsissä ja taloissa.

Ensimmäiset kirjoitetut dokumentit Täyttömäestä ovat hyvin varhaisia, suunilleen kynän ja paperin keksimisen ajoilta. Mäen rinteiltä on löydetty mm. norttiaskin kanteen tehty nuijasodan aikainen puolustussuunnitelma. Tarkemmissa kaivauksissa on löydetty väriliitukautisia tarvekaluja ja koruja. Yhtään hautaa ei kaivauksissa ole löydytty, mikä johtuu oletettavasti siitä, että Täyttömäen kulttuuriin kuului yksinkertaisesti pistää vainajat vierimään mäkeä alas. Tämä erikoinen hautaustapa on myös merkki siitä, että kristinusko ei koskaan noussut mäelle. Ilmeisesti Täyttömäen vanhojen portaiden 10 000 askelmaa olivat liikaa keskiajan pönäköille kirkonisille. Myöhemmin niissä ovat hikoilleet lihavat valokuvauksen harrastajat.

Nimi, joka vilahtelee Täyttömäen historiassa ja myös arkipäivässä tuhkatiheään, on Täyttö-Mäkelä. Täyttö-Mäkelä on Täyttömäellä sijainneen ja sijaitsevan suuren maatilan ja maanviljelyssuvun nimi. Muita yleisiä sukunimiä mäellä ovat Mäki, Ala-Mäki, Ylä-Mäki, Vino, Loiva, Jyrkkä, Vyörylä, Rinne. Vuosisatojen ajan Täyttö-Mäkelän tilukset ylettyivät mäen rinteeltä rinteelle, ja onkin sanottu, että kaikissa täyttömäkeläisissä virtaa Täyttö-Mäkelän verta. Nykyisin Täyttö-Mäkelän tilukset ovat yhteisomistuksellinen monen toimialan mallitila, jonka päätuotteita ovat ponileirit lapsille, hukkakaura ja sinkkiämpärit. Ketäpä meistä paljasjalkaisista stadin starbuista ei olisi lapsena lähetetty ponileirille Täyttömäelle. Täyttömäellähän ei mikään muutu, ja näitä samanlaisia ponileirejä järjestetään yhä tänäänkin. Oletkin ehkä huomannutkin hiljattain televisiossa pyörineen mainoskamppanjan “Täyttömäen ponileirit, ei ollenkaan niin kamalia kuin muistelet”.

Perinteisen maatalouskulttuurin lisäksi mäellä on monenlaista nykyaikaista taloudellista toimintaa. Pienteollisuus valmistaa kaikkien tuntemia menestystuotteita kuten pingispallon pumppuja ja hilavitkuttimia. Kaltevan keskustaajamassa on koko eteläistä Suomea palveleva maan ainoa täyden palvelun TV- ja elektroniikkahuolto, erityisesti varakkaille naisille ja miksei myös miehille.

Kalteva on Täyttömäen keskustaajama, ja se sijaitsee Malminkartanon huipulta länteen eli Täyttömäen länsirinteessä. Kalteva on se paikka, jossa perinteinen täyttömäkeläinen elämänmeno kohtaa sykkivän nykyajan. Paras aika poiketa Kaltevassa lienee elokuun puoliväli. Silloin kansaa kokoontuu läheltä ja kaukaa katsomaan kuuluissa Kaltevan Kirppusirkusta, jonka pysyvä esiintymispaikka on Äkkijyrkänkadulla. Ilman täyttävät miljoonat maitohorsman höytyvät, kun lapset ja aikuiset nauttivat Kaltevan loistavista ohjelma- ja majoituspalveluista. Tiesitkö muuten, että Kaltevaan pääsee perinteisten portaiden lisäksi myös autolla? Huoltotie alavalta Kaltevaan avattiin turistien käyttöön kesällä 2000, ja tien käyttämisestä peritään vain nimellinen rikesakko.

Täyttömäen asututusta on kauempaa vaikea havaita, koska vapaana rehottava luonto kätkee sen taitavasti sisäänsä. Vasta näkemällä sen vaivan, että nousee 9 999 porrasta täyttömäen päälle, avautuu kasvuston seasta kokonainen vireä kaupunginosa, joka elää omaa rauhallista elämäänsä, melkein kuin sata tai kaksisataa vuotta sitten. Täyttömäellä asuu nykyisin noin 800 ihmisistä, joista liki 500 Kaltevan keskustaajamassa. Helsingin kaupungin tietotoimisto on vahvistanut sen aluksi ehkä uskomattoman tuntuisen tiedon, että Täyttömäellä asuu tasan yhtä monta ulkomaalaista kuin suomalaistakin. Tämän täytyy selittyä vanhalla toteamuksella “valhe, emävalhe, tilasto”. Täyttömäen oma slangi, täyttis, poikkeaa selvästi yleiskielestä, ei niinkään ääntämisen suhteen, vaan sanastonsa puolesta.

Täyttömäen historian rankimipia aikoja oli Suuri alavan sota, joka käytiin pian toisen maailmansodan jälkeen. Jostain syystä, jota historiankirjoitus ei tarkkaan kerro, puhkesi erimielisyyksiä mäellä asuvien ja alavalaisten välille. Keskeisimpinä tekijänä sodan alkamiseen on pidetty uskontoa: alavalaisten keskuudessa kristinusko oli jo vakiintunut vuosisatojen aikana, mutta mäellä edettiin yhä vanhojen perisuomalaisten perinteiden mukaan, joissa elämänmenoa hallitsivat viina, terva, sauna ja perkele.

Sodan alkuvaiheessa alavalaiset tekivät partisaani-iskuja mäelle ja vastaavasti mäen joukot kävivät tekemässä koiruuksia alavalla. Tilanteen tulehtuessa yhä pahemmin yhteydet osapuolien välillä katkesivat kokonaan ja alavalaiset eivät sallineet mitään kontakteja mäeltä ulkomaailmaan. Tällainen piirtys jatkui ainakin viisi vuotta, ja purkautui lopulta, kun Urkki valittiin Suomen presidentiksi. Kekkosen luoma hyväntahtoinen isällinen valo täytti maanpiirin, joissa virtasi maitoa, susi oli lampaan kaveri ja riitaisuudet loppuivat kuin veitsellä leikaten täyttömäen ja alavan välillä. Varsinaiset sotatoimet jäivät sodassa kaiken kaikkiaan hyvin vähäisiksi, ja sodassa kaatuneet sotilaatkin taisivat kuukahtaa vanhuuttaan. Kuten muuallakin Suomessa, myös Täyttömäellä Kekkosta muistellaan erityisen suurella lämmöllä. Vanhempi väki puhuukin usein Isä Aurinkoisesta.

Helsingin metron ulottamista Täyttömäelle on suunniteltu tiettävästi ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla, siis samaan aikaan kuin metron perussuunnittelu tehtiin. Oli tullut selväksi, että pelkät 10 000 askelman portaat eivät olleet nykytarpeita vastaava liikenneväylä Täyttömäen ja alavan välillä. Tuon aikaisissa kaupunkisuunnitelmissa kolmasosa Täyttömäestä suunniteltiin purettavaksi 12-kaistaisen moottoritien alta, ja loppuosa Täyttömäestä ajateltiin rakentaa nykyaikaiseksi viihtyisäksi 333 000 ihmisen asuinalueeksi. Tällöin olisi ollut luontevaa ulottaa metroratakin Täyttömäelle. Ongelmaksi muodostui Helsingin metron rajoitus radan jyrkkyyden suhteen: laskettiin, että metrojunan pitäisi kiihdyttää tasamaalla lähes äänennopeuteen, että se pystyisi nousemaan liukkailla kiskoilla mäen loivinta rinnettä, itärinnettä, ylös. Tätä mahdollisuutta testattiin Metron koeradalla metrojunalla M1 27. tammikuuta 1973 ohjaamalla junaan normaalin 750 voltin sijaan peräti kolmikymmenkertainen jännite. Tämä kokeilu näytti ensin toimivan, ja junan moottoreiden kehittämä yli kymmenen megawatin teho veikin junan Siilitien siirtymän kohdalla jo lähelle äänennopeutta. Valittettavasti ilmeisesti shokkiaalloista johtuen junan sähköjärjestelmässä tapahtui oikosulku ja juna syttyi palamaan. Metron kiihdyttäminen äänennopeuteen ja ylös mäelle jäi siis ratkaisematta, mutta se opittiin, että metrojunat pitää tehdä palamattomista materiaaleista. Paluusuunta mäeltä alas ei olisi ollut ongelma: pelkillä rinteestä saaduilla alkuvauheilla metrojuna olisi voinut rullata vapaalla vaikka Tallinnaan asti. Metrokaavailut haudattiinkin lopulta lähinnä sen vuoksi, että Suomi ja Viro eivät vielä tuolloin olleet Schengen-sopimuksen piirissä, ja rajamuodollisuuksien hoitaminen vapaasti rullaavassa metrossa, joka ei pysähdy väliasemilla, olisi ollut tavattoman hankalaa.

Monien käänteiden ja väänteiden jälkeen Täyttömäki jäi ennalleen, kun moottoritiesuunnitelmakin kapeni nelikaistaiseksi Vihdintieksi. Mäelle nousemista päätettiin tehostaa ja helpottaa rakentamalla jo olemassa olevien 10 000 askelman portaiden lisäksi toiset, nykyaikaisemmat ja helppokulkuiset portaat. Rakentamisen myötä vanhat portaat saivat yhä käytettävän nimityksen vanhat portaat ja valmistuneita portaita ryhdyttiin kutsumaan uusiksi portaiksi. Uusia portaita pitkin mäelle nouseminen on huomattavasti helpompaa kuin ennen, onhan niissä vain 9 999 porrasta, siis yksi vähemmän kuin vanhoissa portaissa. Lisäksi portaiden rakentamisen aikaan luotiin taloudellinen ja luotettava kuumailmapalloreittien verkosto, jolla tavarat ja ihmiset liikkuvat helposti alavalta mäelle ja takaisin. Täyttömäen kuumailmapallolaivastossa on nykyisin yli kolmekymmentä palloa, ja toiminnan kustannuksista vastaavat puoliksi Täyttömäen keskuskomitea ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Aikaisemmin pallot olivat väriltään kauniin tummanharmaita, mutta toissakesästä lähtien on pallot maalattu mainoksin. Mainostuloilla on rahoitettu mm. tämän webbisivun pystyttäminen.

Täyttömäki ainutlaatuisine kulttuuri- ja luonnonympäristöineen on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon jo vuonna 1968. Sitä halutaan kehittää paitsi ainutlaatuisena muistomerkkinä, myös elävänä kaupunginosana. Täyttömäen alueen asunnot omistaa Täyttömäen keskuskomitea, joka järjestää vapautuvista asunnoista “julkisen” ja “avoimen” haun. Etusijalla ovat luonnollisesti Täyttö-Mäkelän suvun jäsenet, Täyttömäellä jo asuvat, lapsiperheet ja keskuskomitean jäsenten tuttavat. Näin pyritään turvaamaan Täyttömäen lastenseimen, keskuskansakoulun ja Ylä-Helsingin koulukodin toiminnan jatkuvuus.

Keväällä 2005 päättyneet Täyttömäen ympäristön maaperässä tehdyt kalligrafiset tutkimukset antavat viitteitä, että alavalaisten kauhuksi Täyttömäen viereen on nousemassa toinen, ehkäpä aikanaan jopa Täyttömäen mitat saavuttava mäki. Jähtäväksi nää, kasvaako se kulttuurillisesti yhtä ainutlaatuiseksi ja monipuoliseksi kuin Täyttömäki.