Jämsänkosken Ilveslinna

Ilveslinnan vihkiäiset pidettiin keskiviikkona 27.10.1937.

Tämä lehtiartikkeli on julkaistu Jämsän Lehdessä perjantaina 29.10.1937.

Teksti on julkaistu sivustossani 6.12.2016.

Jämsänkosken “Ilveslinna” on maakuntamme komein ja ajanmukaisin seuratalo. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on kaikkiaan yli 30 huonetta, joihin kuuluvat avara juhlasali, suojeluskunnan huoneisto ampumaratoinen, erilaisia kerhohuoneita ym.

Aikaisemmin olemme jo kertoneet Jämsänkosken uudesta seuratalosta lyhyesti parikin kertaa. Nyt on tämä uusi seuratalo, joka “kasteessa” sai nimen Ilveslinna, täydelleen valmistunut, ja pidettiin sen vihkiäisjuhla keskiviikkoiltana. Uusi seuratalo on maamme komeimpia ja tulee siitä olemaan erinomaisen suuri hyöty ennenkaikkia Jämsänkosken tehdasyhdyskunnan työväestön henkisille harrastuksille mutta sen lisäksi tulee se palvelemaan monella tavoin välillisesti naapuripitäjiäkin niinkuin vihkiäisjuhlassa tulikin selvitetyksi. Tämä upea talo osoittaa ennenkaikkea, että Jämsänkoskella annetaan mitä suurin arvo taloudellisten pyrintöjen ohessa myös henkisille harrastuksille.

Ilveslinna on paikkakunnalla jo kolmas varsinainen seuratalo. Kun ensimmäinen, puusta rakennettu aikoinaan muutettiin väliaikaiseksi kirkoksi, osoittautui, että tämänlaatuinen paikkakunta ei voi tulla toimeen ilman puolueettomia rientoja palvelevaa tyyssijaa. Silloin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jämsänkosken tehdas rakensi Patalankosken partaalla sijaitsevaan vanhaan puuhiomo- ja paperitehdasrakennukseen seuratalon, joka palveli tehtaan työväestön ja paikkakunnan tarpeita muutamia vuosia, kunnes ukkosen sytyttämä tulipalo tuhosi sen vuoden 1936 juhannuspäivänä ja eri riennot jäivät taas kodittomiksi. Tehtaan puolesta ryhdyttiin kuitenkin heti suunnittelemaan uutta taloa ja Ilveslinnan rakennustyöt aloitettiin vuosi sitten. Piirrustukset uutta seurataloa varten laati arkkitehti W. G. Palmqvist ja rakennustyöt sai urakalla suorittaakseen Tähtinen & Sola Tampereelta.

Ilveslinna sijaitsee Jämsä - Jämsänkoski -maantien varrella, nykyään kuivillaan olevan Patalankosken partaalla, vastapäätä Jämsänkosken selluloosa- ja paperitehdasta. Ulkomuodoltaan on kolmikerroksinen valkea talo arvokas, ja on siinä onnistuneesti yhdistetty käytännöllinen, uusiasiallinen ja perinteitä voimakkaasti korostava linnamainen tyyli. Talon arvokasta vaikutusta tehostaa erikoisesti pää- ja siipirakennusta yhdistävä vankka, maurilaistyylinen torni huippuineen ja lipputankoineen. Jokseenkin suoraan etelään Patalankosken uomaan antava julkisivu on uhkean kaunis avarine parvekkeineen ja mahtavine pääsisänkäynteineen. Tämän julkisivun itäpäässä olevaan seinäpintaa koristaa taiteilija Jansonin muovaama suurikokoinen pyöreä reliefi, joka esittää paikkakunnan ja tehtaan tunnusta, hiipivää ilvestä. Talon rakennusaineina ovat rautabetoni ja tiilet. Katto on punaisista kourutiilistä.

Ilveslinnaan on kaikkiaan neljä sisäänkäyntiä, joista päästään eri huoneistoihin. Julkisivun leveästä, moniosaisin lasiovin varustetusta pääsisäänkäytävästä taloon mentäessä joudutaan ensin eteishalliin. Jo hallissa voi panna merkille talon sisävärityksen, joka on pääasiassa vihreää ja mustaa eri vivahteissa - huonekaluissa ja lattiapinnossa tosin siintyy runsaasti muitakin värejä.

Eteisaulassa sijaitsevat vaatesäiliöt. Leveät, kahden pilarin ja ristikkojen koristamat raput vievät siitä toiseen kerrokseen. Eteisestä päästään oikealla sijaitseviin kahvila- ja ravintola- sekä kerhohuoneistoihin. Näitten molempien huoneistojen yhteydessä on tilava uudenaikainen keittiö eri laitteineen. Kahvila- ja ravintolahuoneistosta päästään julkisivun pilarien reunustamalle parvekkeelle.

Eteishallista toiseen kerrokseen vievien portaitten tasanteella on ovi lukusali- ja kokoushuoneeseen. Tähän huoneeseen voidaan sijoittaa myöskin kirjasto. Siipirakennuksessa on talon vahtimestarin asunto, ja kunnantoimiston huoneisto sekä puhelinkeskus. Toiseen kerrokseen noustua päästään ensiksi tilavaan lämpiöön, jota voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Ensiksi se on juhlasalin luonnollinen - ja komea - eteinen. Sitten siinä voidaan pitää erilaisia pienempiä tilaisuuksia, kokouksia ym. Lotat ja martat kokoontuvat siinä omnpeluiltoihin, oppitunneilleen ym. Lämpiön yhteydessä ovat lottien ja marttojen työhuoneet maalais- ja marttatuntuisine kalustoineen. Lämpiöstä päästään myöskin marttojen talouskeittiöön, jonne raput johtavat myös suoraan ulkoa. Talouskeittiön vieressä on emännöitsijän huone sekä kaksi vierashuonetta.

Jo mainitusta toisen kerroksen lämpiöstä johtavat suuret ovet varsinaiseen juhlasaliin. Se on rakennustavaltaan, koristelultaan ja väritykseltään erittäin kaunis ja juhlava, 13 m leveässä ja 18.5 m pitkässä salissa on tilaa 400 hengelle. Juhlasalissa samoinkuin lämpiössäkin on parkettilattiat. Näyttämön kauniiin verhon ilveksineen ja kuusineen on suunnitellut koristetaiteilija Toini Kallio. Näyttämön yhteydessä sen alapuolella on välikerroksessa kaksi näyttelijäin puhuhuonetta sekä tyttöjen ja poikien kerhohuone. Vielä on näiden alla talon samassa päässä voimailijain 8 * 8 m suuruinen valmennushuone sekä sen yhteydessä puhkeutumis- sekä suihkuhuoneet.

Juhlasalin korkeus on kaksi kerrosta. Kolmannen kerroksen huoneet ovat suojeluskunnan käytettävissä. Siellä on suojeluskunnan kanslia, varasto sekä päivystäjän huone. Juuri suojeluskunnan huoneiston kohdalla on alussa mainittu mahtava torni, joka sekin on kokonaisuudessaan suojeluskunnan hallussa. Tornihuone on 8 * 10 m suuruinen. Sen ikkunat ovat syvennyksessä vanhaan linnamaiseen tapaan. Seiniä peittävät historialliset, paljaaksi jätetyt vanhan puuhiomon ja seuratalon palosta pelastuneet tiilet. Myös lamput ovat peräisin entisestä seuratalosta. Kalustona ovat jykevät honkaiset penkit ja pöydät. Tornihuoneen yhteydessä on pienoskivääriampumarata 4 - 5 miestä varten.

Seuratalon kellareissa on tilaa keskuslämmityslaitteille ja hyville säilytyskellareille. Kellari voidaan muuttaa myöskin kaasutiiviiksi väestösuojaksi. Koko talon tuuletus on järjestetty erikoisella tavalla. Niinpä saadaan esimerkiksi juhlasaliin ilmaa 20 kuutiometriä henkeä kohti silloin kuin sali on täynnä.

Yhteensä yli 30 huonetta sisältävä rakennus on kokonaisuudessaan rakennettu erittäin tarkoituksenmukaisesti ja huolitellusti. Kaikkialla on kaunista ja viihtyisää. Taloa suunniteltaessa se on yritetty saada sellaiseksi, että se ainakin pitkäksi ajaksi kykenisi tyydyttämään paikkakunnalla esiintyviä kannatettavia rientoja ja samalla palvelisi eri tilaisuuksien pitopaikkana.

Onnittelemme ylvästä Ilveslinnaa ja toivomme sen aina kestävän niitten voimien piirityksen, jotka voisivat tavalla tai toisella uhata niitä henkisiä arvoja, joita tässä tehdasyhdyskunnassa aineellisten arvojen ohella pyritään vaalimaan. Ilveslinnan torni kutsuu suojiinsa ennenkaikkea paikkakunnan nuorisoa, jolle se omalla mykällä kielellään kertoo luovasta työstä isänmaan hyväksi.